Ei pidä yleistää tuntevansa kaikki skitsofreenikot, mikäli tuntee yhden skitsofreenikon. On syytä muistaa, että osa elää laitoksissa, toiset käyvät töissä. Osa häpeää erilaisuuttaan ja ongelmiaan, toiset puhuvat puolisolleen avoimesti asioistaan, tunteistaan, ajatuksistaan ja ongelmistaan.
Skitsofrenia on laaja-alainen tunne-elämän häiriö. Voin puhua omasta sairaudestani, eikä kuvaustani voi yleistää olevan totta jokaisen skitsofreenikon kohdalla. Voin kertoa, mikä parisuhteessa saa minut voimaan hyvin ja sen uskon olevan yleistettäessä myös muihin ihmissuhteisiin.
Parisuhteen alkuaikoina sulkeuduin puolisoltani ja pakenin ongelmiani, koska häpesin kehittymättömyyttäni ja kypsymättömyyttäni. Keskusteluyhteyden katkeaminen oli puolisolleni raskasta. Hänen erityisominaisuutensa on kyky olla kärsivällinen kanssani. Hän ei koskaan ole sättinyt minua, koettanut painaa minua alas. Hän ei halveksi heikkoutta ihmisessä. Nämä hänen erityispiirteensä ovat saaneet minut luottamaan, että voin puhua hänelle kaikesta, eikä minun tarvitse hävetä tai salata mitään.
Minun myötäni puolisoni elämään on tullut myös perhe, josta tulen. Mies on vahva ja jaksaa, vaikkei perheeni ilahduta olemassaolollaan, henkisestä tuesta, hyväksynnästä tai rakkaudesta puhumattakaan. Puolisoni kykenee näkemään, ettei perheeni tulkinta tilanteestani ole välttämättä totuus asioista. Jos sisuunnun ja uhmaan perhettäni, he näkevät sairaan skitsokohtauksen. Kun taas mies näkee tervehtymisen alistetusta asemasta ja terveen itsepuolustuksen.
Hyvä parisuhde
- keskusteluyhteys
- kyky käsitellä tunteita
- rohkeus puhua myös siitä, mikä hävettää
- luottamuksen ilmapiiri
- heikkouden hyväksyminen toisessa
- monipuolinen elämä, rikas kokemusmaailma
Huono parisuhde
- tarve painaa toista alas, nujertaa
- taipumus sättiä, olla äkäinen
- itsensä häpeäminen ja toiselta sulkeutuminen
- ripustautuminen
- toisen syyllistäminen omista ongelmista
- toisen onnen/työkyvyn/energisyyden kadehtiminen
tiistai 21. kesäkuuta 2011
perjantai 13. toukokuuta 2011
Skitsofrenia lapsuuden vuorovaikutuksen aiheuttamaa
En ole päivittänyt tätä blogia pitkään aikaan. Ryhdyin aikoinaan innoissani toimeen kuvitellen voivani auttaa diagnoosin saaneita. Alkuinnostuksen jälkeen homma lyssähti ja tauko on ollut pitkä. Tänään kuitenkin mietteeni kulkevat jälleen sairauteni tiimoilla. Mietin kuinka lapsuuden kokemukset synnyttävät vainoharhaisen aikuisuuden, kykenemättömyyden säädellä tunteitaan, häpeällisen erilaisuuden, jolloin kuvittelee kaikkien huomaavan, tuijottavan tai nauravan itselleen. Elikkä:
Skitsofrenia lapsuuden vuorovaikutuksen aiheuttama
Puhun nyt omasta kokemuksestani, lapsuudestani ja psykooseistani parantumisprosessina. En voi väittää, että kaikki sairastuneet olisivat kokeneet samankaltaisen lapsuuden. Mutta ehkä joku saa kirjoituksestani valoa elämäänsä skitsofrenian kanssa ja oppii ymmärtämään itseään paremmin, näkemään menneisyytensä uudessa valossa, voimaantuu ja hyväksyy tunteensa pyrkimättä niitä tukahduttamaan tai kieltämään.
Hymytön äiti
Äitini ei koskaan osoittanut iloitsevansa minusta. Hän kävi töissä ja oli "toimiva ihminen." Hän ei kuitenkaan koskaan ottanut syliin, tai kertonut rakastavansa minua. Ihailua tai tunnustusta sain vain ja ainoastaan silloin, kun menestyin koulussa.
Äitini oli ärtynyt, poissa oleva ja äkkipikainen. Koin aina olevani hänen tiellään. Minun piti olla varovainen, etten suututtaisi äitiäni, joka oli väsynyt. En saanut laulaa, tai pitää muutenkaan ääntä. Iloinen en ollut juuri koskaan lapsena, vaan toisinaan, kun unohdin surun, minun käskettiin vaieta, vihaisesti ja halveksien.
Äitini oli masentunut. Hän pelasi töiden jälkeen tietokonepeliä tuntikausia. Hän ei koskaan vieraillut huoneessani, auttanut siivouksessa, tai muutenkaan tehnyt mitään enempää kuin pakolliset ruoanlaitot ja siivouksen vain muutaman kerran vuodessa. En koskaan keskustellut äitini kanssa, enkä koskaan oppinut häneltä kykyä käsitteellistää, nimetä tunteitani, saati käsitellä ja hallita niitä.
Inhoava isosisko
Molemmat meistä lapsista voimme huonosti. Kun ei ollut syliä tai rakkautta vanhemmilta, kun oli yöllinen kauhukokemus isän luomana, isosiskoa ei evästetty siskouteen, tai ohjattu rakastavaan, hyväksyvään käytökseen pientä sisartaan kohtaan. Sain kokea ensimmäiset 16 vuotta isosiskoni halveksuntaa, nimittelyä ja vähättelyä.
Olen kaksi vuotta nuorempi siskoani. Siskoni halveksi minussa kaikkea, mitä vain keksi halveksia: osaamattomuuttani, pienuuttani, kehittymättömyyttäni, ja ennen kaikkea kykenemättömyyttäni puolustaa itseäni.
Hyväksikäyttävä isä
Isä on lukunsa sinänsä. Hänellä oli taipumuksia, jotka olivat rikollisia. Nukuin 8-vuotiaaksi isäni vieressä. Minulle selvisi öiden kauhu vasta 23-vuotiaana ensimmäisen psykoosin yhteydessä. Todisteita isän taipumuksesta on antanut isän kummityttö, joka kertoi minulle isäni yrityksistä hyväksi käyttää häntäkin, hänen ollessaan 11-vuotias.
Ennakoimaton, odottamaton raivo
Mikäli pidin ääntä, olin tiellä, olin liian hidas tai liian näkyvä, saatoin laukaista vanhemmissani tai siskossani odottamattoman raivon. Pelko, varovaisuus ja masennus olivat aina läsnä sisälläni. Minun piti olla vaivaton, hiljainen, näkymätön ja hajuton. Olin perheen nuorin, joten olin koko perheen sylkykuppi, puolustuskyvytön.
Ainaisessa oppositiossa
Vanhempani halveksivat lähes kaikkia ihmisiä. Mukavatkin ihmiset saivat haukut vanhemmiltani, kun olimme perheen kesken. Koin elämäni vaarallisena, koska pidin joistakin ihmisistä, joita vanhempani haukkuivat. Pelkäsin heidän haukkumistaan, jos he tietäisivät, etten suhtautunut toisiin ihmisiin kuten he.
Psykoosin tunnetila
Koin psykoosissa pakokauhua. Pelkäsin ennen kaikkea vanhempieni tappavan minut.
Psykoosin jälkeinen tunnesolmu: elämän anomus
Mieleni muuttuu kaoottiseksi helposti. Pakokauhu tulee takaisin, koska koen, ettei minulla ole lupaa elää. On pakko turvautua ammattiauttajiin, joilta saa ystävällisyyttä. Ystävällisyyden myötä koen, että minulle annetaan lupa elää. Vanhemmilleni olen yhä rasite. Stressaannun heidän seurassaan. Jälkiseurauksena tapaamisista lamaannun. Olen alati lakki kädessä anomassa itselleni lupaa elää.
Tässäpä kaikki tältä erää. Otathan sähköpostitse yhteyttä, jos kaipaat keskustelukumppania netissä. hebronissa@gmail.com
Skitsofrenia lapsuuden vuorovaikutuksen aiheuttama
Puhun nyt omasta kokemuksestani, lapsuudestani ja psykooseistani parantumisprosessina. En voi väittää, että kaikki sairastuneet olisivat kokeneet samankaltaisen lapsuuden. Mutta ehkä joku saa kirjoituksestani valoa elämäänsä skitsofrenian kanssa ja oppii ymmärtämään itseään paremmin, näkemään menneisyytensä uudessa valossa, voimaantuu ja hyväksyy tunteensa pyrkimättä niitä tukahduttamaan tai kieltämään.
Hymytön äiti
Äitini ei koskaan osoittanut iloitsevansa minusta. Hän kävi töissä ja oli "toimiva ihminen." Hän ei kuitenkaan koskaan ottanut syliin, tai kertonut rakastavansa minua. Ihailua tai tunnustusta sain vain ja ainoastaan silloin, kun menestyin koulussa.
Äitini oli ärtynyt, poissa oleva ja äkkipikainen. Koin aina olevani hänen tiellään. Minun piti olla varovainen, etten suututtaisi äitiäni, joka oli väsynyt. En saanut laulaa, tai pitää muutenkaan ääntä. Iloinen en ollut juuri koskaan lapsena, vaan toisinaan, kun unohdin surun, minun käskettiin vaieta, vihaisesti ja halveksien.
Äitini oli masentunut. Hän pelasi töiden jälkeen tietokonepeliä tuntikausia. Hän ei koskaan vieraillut huoneessani, auttanut siivouksessa, tai muutenkaan tehnyt mitään enempää kuin pakolliset ruoanlaitot ja siivouksen vain muutaman kerran vuodessa. En koskaan keskustellut äitini kanssa, enkä koskaan oppinut häneltä kykyä käsitteellistää, nimetä tunteitani, saati käsitellä ja hallita niitä.
Inhoava isosisko
Molemmat meistä lapsista voimme huonosti. Kun ei ollut syliä tai rakkautta vanhemmilta, kun oli yöllinen kauhukokemus isän luomana, isosiskoa ei evästetty siskouteen, tai ohjattu rakastavaan, hyväksyvään käytökseen pientä sisartaan kohtaan. Sain kokea ensimmäiset 16 vuotta isosiskoni halveksuntaa, nimittelyä ja vähättelyä.
Olen kaksi vuotta nuorempi siskoani. Siskoni halveksi minussa kaikkea, mitä vain keksi halveksia: osaamattomuuttani, pienuuttani, kehittymättömyyttäni, ja ennen kaikkea kykenemättömyyttäni puolustaa itseäni.
Hyväksikäyttävä isä
Isä on lukunsa sinänsä. Hänellä oli taipumuksia, jotka olivat rikollisia. Nukuin 8-vuotiaaksi isäni vieressä. Minulle selvisi öiden kauhu vasta 23-vuotiaana ensimmäisen psykoosin yhteydessä. Todisteita isän taipumuksesta on antanut isän kummityttö, joka kertoi minulle isäni yrityksistä hyväksi käyttää häntäkin, hänen ollessaan 11-vuotias.
Ennakoimaton, odottamaton raivo
Mikäli pidin ääntä, olin tiellä, olin liian hidas tai liian näkyvä, saatoin laukaista vanhemmissani tai siskossani odottamattoman raivon. Pelko, varovaisuus ja masennus olivat aina läsnä sisälläni. Minun piti olla vaivaton, hiljainen, näkymätön ja hajuton. Olin perheen nuorin, joten olin koko perheen sylkykuppi, puolustuskyvytön.
Ainaisessa oppositiossa
Vanhempani halveksivat lähes kaikkia ihmisiä. Mukavatkin ihmiset saivat haukut vanhemmiltani, kun olimme perheen kesken. Koin elämäni vaarallisena, koska pidin joistakin ihmisistä, joita vanhempani haukkuivat. Pelkäsin heidän haukkumistaan, jos he tietäisivät, etten suhtautunut toisiin ihmisiin kuten he.
Psykoosin tunnetila
Koin psykoosissa pakokauhua. Pelkäsin ennen kaikkea vanhempieni tappavan minut.
Psykoosin jälkeinen tunnesolmu: elämän anomus
Mieleni muuttuu kaoottiseksi helposti. Pakokauhu tulee takaisin, koska koen, ettei minulla ole lupaa elää. On pakko turvautua ammattiauttajiin, joilta saa ystävällisyyttä. Ystävällisyyden myötä koen, että minulle annetaan lupa elää. Vanhemmilleni olen yhä rasite. Stressaannun heidän seurassaan. Jälkiseurauksena tapaamisista lamaannun. Olen alati lakki kädessä anomassa itselleni lupaa elää.
Tässäpä kaikki tältä erää. Otathan sähköpostitse yhteyttä, jos kaipaat keskustelukumppania netissä. hebronissa@gmail.com
perjantai 19. maaliskuuta 2010
5. Kiusaaminen
Monet skitsofreenikot kokee, että heitä kiusataan. Toisia kiusataan koulussa lapsena, toisia kotona. Aikuisena skitsofreniaan sairastunut kuitenkin kokee, kuin joku rikollinen tai paha taho kiusaisi häntä.
Kiusaaminen on hyvin yleistä. Elämme maailmassa, jossa vahvat polkevat heikkoja. Ellei aivan fyysisesti, niin ainakin henkisesti. Isoveli tai isosisko saattaa esimerkiksi mahtailla osaamisellaan ja osoittaa, että nuorempi sisar on heikko ja arvoton.
5.1 Ihminen on ihmiselle susi
Ihminen aistii toisesta tämän herkkyyden, haurauden ja voimattomuuden. Sen sijaan, että ihminen tuntisi empatiaa, ihminen usein tuntee vastustamatonta halua julistaa omaa pätevyyttään ja paremmuuttaan ja näin henkisesti töniä ja satuttaa toista. Pidän tätä kiusaamisena henkisessä muodossa.
5.2 Yhteiskunnan kiusaamiskoneisto
Riittävän heikko ihminen joutuu koko yhteiskunnan kiusaamiskoneiston muserrettavaksi sairastuessaan. Vaikka yhteiskunta on rakentanut tukijärjestelmän, jonka pitäisi nimenomaan tukea sairastunutta, sairastunut saattaa kokea tarkkailun, kontrollin ja näennäisen, nimellisen auttamisen kiusaamisena. Jos hoitohenkilökunnalla ei ole myötätuntoa tai rakkautta potilasta kohtaan, ovat tapaamiset pelkkiä kiusaamistapahtumia. Toinen käyttää valtaa, tekee havaintoja, tutkii ja toinen on pelkkä toimenpiteiden objekti, kuin esine, jota tarkastellaan.
5.3 Median kiusaamiskoneisto
Mediasta voi lukea, kuinka mielisairauksiin suhtaudutaan: vaikenemalla. Henkisesti pulaan joutunut ihminen suljetaan näin yhteiskunnan ulkopuolelle. Häntä ei ole. Häntä ei tahdota kohdata. Häntä pidetään tarkoituksella kaiken ulkopuolella. Vahvat ja menestyvät sen sijaan saavat kaiken huomion ja kunnioituksen, heikoille jääneet saavat hävetä yksinäisyydessään.
5.4 Koulukiusaaminen
Kouluissa harvoin on rakentava ilmapiiri. Koulussa kilpaillaan ja opetetaan lapsia vertailemaan toisiaan, eikä rakentamaan hyvää ilmapiiriä, jossa kaikki viihtyisivät. Ääripahassa ilmapiirissä syntyy suoranaista kiusaamista, joka saa aikaan pelon ilmapiirin, joka ahdistaa ja rasittaa aivoja ylimääräisellä stressillä.
5.5 Sairaat kiusaavat sairaita
Kun avaa netin keskustelupalstan huomaa pian, että nettikiusaaminen on totta. Sairaat saattavat elää kiusaamisesta. He ivaavat, he haukkuvat, he polkevat pohjalle ja tekevät kaikkensa loukatakseen. Ihminen ei salli kenellekään sellaista, jota ei hänelle ole suotu: kunnioitus ja arvonanto. Mitätöimällä toisen arvon, kiusaaja kokee, että hän on nyt vahvoilla. Tämä on hyvin surullista.
Kiusaaminen on hyvin yleistä. Elämme maailmassa, jossa vahvat polkevat heikkoja. Ellei aivan fyysisesti, niin ainakin henkisesti. Isoveli tai isosisko saattaa esimerkiksi mahtailla osaamisellaan ja osoittaa, että nuorempi sisar on heikko ja arvoton.
5.1 Ihminen on ihmiselle susi
Ihminen aistii toisesta tämän herkkyyden, haurauden ja voimattomuuden. Sen sijaan, että ihminen tuntisi empatiaa, ihminen usein tuntee vastustamatonta halua julistaa omaa pätevyyttään ja paremmuuttaan ja näin henkisesti töniä ja satuttaa toista. Pidän tätä kiusaamisena henkisessä muodossa.
5.2 Yhteiskunnan kiusaamiskoneisto
Riittävän heikko ihminen joutuu koko yhteiskunnan kiusaamiskoneiston muserrettavaksi sairastuessaan. Vaikka yhteiskunta on rakentanut tukijärjestelmän, jonka pitäisi nimenomaan tukea sairastunutta, sairastunut saattaa kokea tarkkailun, kontrollin ja näennäisen, nimellisen auttamisen kiusaamisena. Jos hoitohenkilökunnalla ei ole myötätuntoa tai rakkautta potilasta kohtaan, ovat tapaamiset pelkkiä kiusaamistapahtumia. Toinen käyttää valtaa, tekee havaintoja, tutkii ja toinen on pelkkä toimenpiteiden objekti, kuin esine, jota tarkastellaan.
5.3 Median kiusaamiskoneisto
Mediasta voi lukea, kuinka mielisairauksiin suhtaudutaan: vaikenemalla. Henkisesti pulaan joutunut ihminen suljetaan näin yhteiskunnan ulkopuolelle. Häntä ei ole. Häntä ei tahdota kohdata. Häntä pidetään tarkoituksella kaiken ulkopuolella. Vahvat ja menestyvät sen sijaan saavat kaiken huomion ja kunnioituksen, heikoille jääneet saavat hävetä yksinäisyydessään.
5.4 Koulukiusaaminen
Kouluissa harvoin on rakentava ilmapiiri. Koulussa kilpaillaan ja opetetaan lapsia vertailemaan toisiaan, eikä rakentamaan hyvää ilmapiiriä, jossa kaikki viihtyisivät. Ääripahassa ilmapiirissä syntyy suoranaista kiusaamista, joka saa aikaan pelon ilmapiirin, joka ahdistaa ja rasittaa aivoja ylimääräisellä stressillä.
5.5 Sairaat kiusaavat sairaita
Kun avaa netin keskustelupalstan huomaa pian, että nettikiusaaminen on totta. Sairaat saattavat elää kiusaamisesta. He ivaavat, he haukkuvat, he polkevat pohjalle ja tekevät kaikkensa loukatakseen. Ihminen ei salli kenellekään sellaista, jota ei hänelle ole suotu: kunnioitus ja arvonanto. Mitätöimällä toisen arvon, kiusaaja kokee, että hän on nyt vahvoilla. Tämä on hyvin surullista.
tiistai 9. maaliskuuta 2010
3. Skitsofrenia on aivosairaus
Aivokuvia skitsofreniasta voi tarkastella osoitteessa
http://www.schizophrenia.com/schizpictures.html
Yleisesti voidaan sanoa, että skitsofreniassa on kyse aivojen välittäjäaineiden dopamiinin ja glutamiitin köyhtymisestä aivoissa.
Seuraavat aivojen alueet toimivat epänormaalisti skitsofreniassa:
Basal ganglia, joka toimiessaan epänormaalisti aiheuttaa hallusinaatioita ja harhoja. Hoidettaessa vanhan sukupolven antipsykooteilla aiheuttaa mm. lihaksissa nykimistä.
Etuaivolohko ratkoo ongelmia ja suunnittelee toimintaa. Toimiessaan epänormaalisti ongelmanratkaisu vaikeutuu ja tehtävien suunnitteleminen epäonnistuu.
Kuulokeskuksen poikkeava toiminta saa aikaan kuuloharhoja.
Takaraivolohko käsittelee visuaalista informaatiota. Harvoilla skitsofreniaa sairastavilla on näköharhoja, vaan tämän alueen virheellinen toiminta saa niitä aikaan.
Hippocampus vastaa muistamisesta ja uuden oppimisesta. Saattaa vaurioitua psykoosissa.
Limbinen järjestelmä vastaa tunteista. Tämän alueen häiriöt saavat aikaan ahdistusta.
http://www.schizophrenia.com/schizpictures.html
Yleisesti voidaan sanoa, että skitsofreniassa on kyse aivojen välittäjäaineiden dopamiinin ja glutamiitin köyhtymisestä aivoissa.
Seuraavat aivojen alueet toimivat epänormaalisti skitsofreniassa:
Basal ganglia, joka toimiessaan epänormaalisti aiheuttaa hallusinaatioita ja harhoja. Hoidettaessa vanhan sukupolven antipsykooteilla aiheuttaa mm. lihaksissa nykimistä.
Etuaivolohko ratkoo ongelmia ja suunnittelee toimintaa. Toimiessaan epänormaalisti ongelmanratkaisu vaikeutuu ja tehtävien suunnitteleminen epäonnistuu.
Kuulokeskuksen poikkeava toiminta saa aikaan kuuloharhoja.
Takaraivolohko käsittelee visuaalista informaatiota. Harvoilla skitsofreniaa sairastavilla on näköharhoja, vaan tämän alueen virheellinen toiminta saa niitä aikaan.
Hippocampus vastaa muistamisesta ja uuden oppimisesta. Saattaa vaurioitua psykoosissa.
Limbinen järjestelmä vastaa tunteista. Tämän alueen häiriöt saavat aikaan ahdistusta.
4. Skitsofrenian syyt
4.1 Geneettinen perimä ja ympäristö
On tiettyjä geenejä, joissa on syy skitsofreniaan. Nämä geenit aktivoituvat tietyssä ympäristössä. On tutkittu, että lapsi kestää stressiä paljon huonommin kuin aikuinen. Aikuinen voi kokea aivojensa kuormituksen stressissä vähäisenä, vaan lapsi kokee saman stressin viisi - kymmenen kertaa voimakkaammin. Suomessa on myös tehty tutkimuksia adoptiolapsilla. On todistettu, että riski sairastua skitsofreniaan liittyy voimakkaasti elinympäristöön. Huonosti toimivassa perheessä 37 & lapsista ja nuorista sairastuivat, jos olivat geneettiseltä perimältään sairausgeenin kantajia, kun taas adoptoiduista lapsista sairastui vain 6 %, vaikka kantoivat samaa geenivirhettä.
4.2 Kannabis
Kannabis aiheuttaa skitsofreniaa 1000 % varmuudella, mikäli ihminen kantaa useaa COMT-geeniä. Tämä on tutkittu ja lapsia sekä nuoria tulisi valistaa kannabiksen vaaroista entistä paremmin.
4.2 5-HTT-geeni ja MAOA-geeni
On tutkittu, että lyhyt muoto 5-HTT-geenistä, liittyy masennukseen ja itsemurhaan, mutta ainoastaan, jos yksilö altistuu voimakkaalle stressille, kuten kasvaa perheessä, jossa lasta ei tueta. On todistettu tieteellisesti, että perhe, jossa lasta ei tueta ja jossa on paljon stressiä, vahingoittaa lapsen aivoja.
MAOA-geenivaikuttaa aggressioon ja rikollisuuteen ihmisessä. Kuitenkin niin, että jos lapsi kasvoi kylmässä tunteellisessa ilmapiirissä ja kaltoin kohdeltuna, geeni aktivoitoi, mutta mikäli lapsi kasvoi rakkaudellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä, geeni ei aktivoitunut. Geenin aktivoituminen aiheuttaa myös skitsofreniaa.
Kaikki tämä on luettavissa englanniksi artikkelissa http://www.schizophrenia.com/hypo.php, jossa on myös viittaukset tutkimuksiin, joiden perusteella näin voidaan väittää.
On tiettyjä geenejä, joissa on syy skitsofreniaan. Nämä geenit aktivoituvat tietyssä ympäristössä. On tutkittu, että lapsi kestää stressiä paljon huonommin kuin aikuinen. Aikuinen voi kokea aivojensa kuormituksen stressissä vähäisenä, vaan lapsi kokee saman stressin viisi - kymmenen kertaa voimakkaammin. Suomessa on myös tehty tutkimuksia adoptiolapsilla. On todistettu, että riski sairastua skitsofreniaan liittyy voimakkaasti elinympäristöön. Huonosti toimivassa perheessä 37 & lapsista ja nuorista sairastuivat, jos olivat geneettiseltä perimältään sairausgeenin kantajia, kun taas adoptoiduista lapsista sairastui vain 6 %, vaikka kantoivat samaa geenivirhettä.
4.2 Kannabis
Kannabis aiheuttaa skitsofreniaa 1000 % varmuudella, mikäli ihminen kantaa useaa COMT-geeniä. Tämä on tutkittu ja lapsia sekä nuoria tulisi valistaa kannabiksen vaaroista entistä paremmin.
4.2 5-HTT-geeni ja MAOA-geeni
On tutkittu, että lyhyt muoto 5-HTT-geenistä, liittyy masennukseen ja itsemurhaan, mutta ainoastaan, jos yksilö altistuu voimakkaalle stressille, kuten kasvaa perheessä, jossa lasta ei tueta. On todistettu tieteellisesti, että perhe, jossa lasta ei tueta ja jossa on paljon stressiä, vahingoittaa lapsen aivoja.
MAOA-geenivaikuttaa aggressioon ja rikollisuuteen ihmisessä. Kuitenkin niin, että jos lapsi kasvoi kylmässä tunteellisessa ilmapiirissä ja kaltoin kohdeltuna, geeni aktivoitoi, mutta mikäli lapsi kasvoi rakkaudellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä, geeni ei aktivoitunut. Geenin aktivoituminen aiheuttaa myös skitsofreniaa.
Kaikki tämä on luettavissa englanniksi artikkelissa http://www.schizophrenia.com/hypo.php, jossa on myös viittaukset tutkimuksiin, joiden perusteella näin voidaan väittää.
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Paranoidisen skitsofrenian oireet
3. Paranoidisen skitsofrenian oireet
Paranoidiseen skitsofreniaan kuuluvat vainoharhaisuus, aistiharhat, kokemukset viesteistä mediassa ja ympäröivässä maailmassa, jotka ovat kohdennetut juuri itselle, sekä erilaiset tunne-elämän oireet, kuten aggressio tai kykenemättömyys tuntea tunteita. Paranoidista skitsofreniaa sairastaa noin joka sadas.
Kerron noin yleismalkaisesti millaisia paranoidisen skitsofrenian oireet ovat. Laitan jokaisesta omakohtaisen esimerkin, millainen psykoosi juuri minulla oli. Jos tahdot jakaa oman kokemuksesi minun kanssani, olisin enemmän kuin kiitollinen.
3.1 Vainoharhat
Monet sairastuneet alkavat epäillä, että heitä kohtaan on suunnitteilla jotakin ikävää. He kokevat, että asuntoon on asennettu kameroita ja heitä tarkkaillaan. Monet tekevät kaikkensa: maalaavat tai verhoavat seinät, teippaavat tietokoneen kameran umpeen ja koettavat saada seuraamisen loppumaan. Heillä on vahva tunne, että heitä kytätään, ns. paha silmä valvoo. Kun skitsofreeninen ihminen alkaa tajuta, että tuo tunne on sairautta, eikä todellisuutta, ollaan jo voiton puolella. Moni skitsofreeninen oppii elämään tuon tunteen kanssa, tietäen, että seuraaminen ei ole totta. Se on vain tunne.
Vainoharhaan liittyvät myös salaliittoteoriat. Skitsofreeninen epäilee ja uskoo, että koko maailma tietää hänen asiansa, ja asioita salaillaan ja pidetään pois päivän puheenaiheista, koska ihmiset ovat ilkeitä, eivätkä tahdo auttaa skitsofreenista. Sairastunut saattaa uskoa, että hänellä tehdään ihmiskokeita, häntä jotenkin hyväksikäytetään, hänen elämäänsä 'myydään', tai vaikkapa, että hänen elämäntarinansa on varastettu.
Vainoharhaisuus herättää pakokauhua ja aggressioita. Ihminen uskoo olevansa aivan yksin maailmassa kaikkia muita vastaan. Kenellekään ei voi uskoutua, sillä pienestäkin viestistä voi päätellä, että ihminen kuuluu 'heihin'. Heihin, jotka kiusaavat ja tekevät pahaa, ja pahimmassa tapauksessa koettavat kiusaamisellaan ajaa ihmisen itsemurhaan. Sairauden pahentuessa usko salaliittoon vahvistuu, ja taas lääkityksen toimiessa nämä harhat lievittyvät tai katoavat kokonaan.
3.2 Aistiharhat
80 % kuulee paranoidista skitsofreniaa sairastavista kuulee ääniharhoja. Äänet saattavat olla joko ajatusimpulsseja, kuten joku hokemassa pään sisällä: "Tapa itsesi, tapa itsesi,,,,,", tai äänet saattavat olla 'oikeita', kuten ovikellon ääntä tai puhelimen pirinää. Monet skitsofreeniset kykenevät kuulemaan ajatuksen tasolla puhetta, tai puhetta, joka oikeasti tuntuu tulevan jostakin lähteestä.
Skitsofreeninen kykenee monesti myös keskustelemaan äänien kanssa, ja monesti äänet ovat ivallisia ja mitätöiviä. Pilkkaavat ja ivaavat äänet ajavat monet skitsofreenikot hermoromahduksen partaalle, ja epätoivoissaan ihminen saattaa tehdä täysin järjetöntä, kuten alkaa huutelemaan parvekkeelta tai hakkaamaan seiniä.
3.3 Viestit mediasta ja ympäröivästä maailmasta
Salaliittoteorioihin liittyy skitsofreenikon kyky lukea salattuja viestejä. Koska koko maailma on vainoharhaista vastaan, on merkkejä ja viestejä ympärillä, jotka kertovat siitä, että häntä vainotaan ja seurataan. Esimerkiksi lööpit saattavat olla viestejä juuri skitsofreenikolle. Mainokset ja lehdet voivat olla täynnä ivaavia viestejä. Toiset viestit taas saattavat olla jonkin hyvän tahon jättämiä. Ne rohkaisevat, tai kertovat, että ihminen on oikealla tiellä ja vahvistavat jatkamaan. On erittäin merkityksellistä millaista kirjallisuutta ja millaisia elokuvia katsoo, sillä kaikki vastaanottamamme vaikuttaa suuresti siihen, mitä ja miten ajattelemme.
Itse sain paljon viestejä elokuvista. Olinkin elokuvanarkomaani. Saatoin päivässä katsoa jopa neljä, viisi elokuvaa. Kaikissa jotenkin käsiteltiin elämääni. 'Hyvien' elokuvien vaikutus oli minusta merkillinen. Jos näin inhimillisen elokuvan, jossa osoitettiin sääliä, myötätuntoa tai rakkautta minua kohtaan, sain raivokohtauksen. En kerta kaikkiaan kestänyt sääliä tai rakkautta. Olin psyykkisesti niin vereslihalla, että kaikki inhimillinen satutti ja järkytti minua.
3.4 Tunne-elämän oireet
Skitsofrenian sanotaan olevan laaja-alainen tunne-elämän häiriö. Monet skitsofreenikot muuttuvat ilman lääkitystä helposti hermostuviksi, ärtyneiksi ja vihaisiksi. Toiset taas menettävät kokonaan kykynsä tuntea tunteita. Kun psykoosi on päällä skitsofreenikko on säikky, pelokas, pakokauhuinen ja äärimmäisen tarkkaavainen kaikkea kohtaan. Hän on valpas ja varuillaan. Milloin tahansa, mikä tahansa saattaa saada aikaan katastrofin. Äärimmäinen jännitystila kuluttaa voimia ja psykoosin laukeamisen jälkeen, kun lääkkeet alkavat tehoamaan, sairastunut kokee syvää väsymystä aina lamaannukseen saakka. Mieli on joutunut liian koville.
3.5 Kaikkivoipaisuuskuvitelmat
Monella skitsofreenisella on kuvitelmia, että hän on nero, kuninkaallinen, tai Jeesus, Buddha, Hitler, kuka tahansa erittäin tunnettu ja paljon vaikuttanut ihminen. Kaikkivoipaisuuskuvitelmat saavat skitsofreenisen janoamaan arvonantoa ja kunnioitusta. Ihminen uskoo oikeasti saavuttaneensa jotakin aivan erityisen hienoa, kuten keksineensä aikakoneen, ja ihmettelee, miksi maailma ei suostu tunnustamaan hänen erityislaatuisuuttaan.
Paranoidiseen skitsofreniaan kuuluvat vainoharhaisuus, aistiharhat, kokemukset viesteistä mediassa ja ympäröivässä maailmassa, jotka ovat kohdennetut juuri itselle, sekä erilaiset tunne-elämän oireet, kuten aggressio tai kykenemättömyys tuntea tunteita. Paranoidista skitsofreniaa sairastaa noin joka sadas.
Kerron noin yleismalkaisesti millaisia paranoidisen skitsofrenian oireet ovat. Laitan jokaisesta omakohtaisen esimerkin, millainen psykoosi juuri minulla oli. Jos tahdot jakaa oman kokemuksesi minun kanssani, olisin enemmän kuin kiitollinen.
3.1 Vainoharhat
Monet sairastuneet alkavat epäillä, että heitä kohtaan on suunnitteilla jotakin ikävää. He kokevat, että asuntoon on asennettu kameroita ja heitä tarkkaillaan. Monet tekevät kaikkensa: maalaavat tai verhoavat seinät, teippaavat tietokoneen kameran umpeen ja koettavat saada seuraamisen loppumaan. Heillä on vahva tunne, että heitä kytätään, ns. paha silmä valvoo. Kun skitsofreeninen ihminen alkaa tajuta, että tuo tunne on sairautta, eikä todellisuutta, ollaan jo voiton puolella. Moni skitsofreeninen oppii elämään tuon tunteen kanssa, tietäen, että seuraaminen ei ole totta. Se on vain tunne.
Vainoharhaan liittyvät myös salaliittoteoriat. Skitsofreeninen epäilee ja uskoo, että koko maailma tietää hänen asiansa, ja asioita salaillaan ja pidetään pois päivän puheenaiheista, koska ihmiset ovat ilkeitä, eivätkä tahdo auttaa skitsofreenista. Sairastunut saattaa uskoa, että hänellä tehdään ihmiskokeita, häntä jotenkin hyväksikäytetään, hänen elämäänsä 'myydään', tai vaikkapa, että hänen elämäntarinansa on varastettu.
Vainoharhaisuus herättää pakokauhua ja aggressioita. Ihminen uskoo olevansa aivan yksin maailmassa kaikkia muita vastaan. Kenellekään ei voi uskoutua, sillä pienestäkin viestistä voi päätellä, että ihminen kuuluu 'heihin'. Heihin, jotka kiusaavat ja tekevät pahaa, ja pahimmassa tapauksessa koettavat kiusaamisellaan ajaa ihmisen itsemurhaan. Sairauden pahentuessa usko salaliittoon vahvistuu, ja taas lääkityksen toimiessa nämä harhat lievittyvät tai katoavat kokonaan.
3.2 Aistiharhat
80 % kuulee paranoidista skitsofreniaa sairastavista kuulee ääniharhoja. Äänet saattavat olla joko ajatusimpulsseja, kuten joku hokemassa pään sisällä: "Tapa itsesi, tapa itsesi,,,,,", tai äänet saattavat olla 'oikeita', kuten ovikellon ääntä tai puhelimen pirinää. Monet skitsofreeniset kykenevät kuulemaan ajatuksen tasolla puhetta, tai puhetta, joka oikeasti tuntuu tulevan jostakin lähteestä.
Skitsofreeninen kykenee monesti myös keskustelemaan äänien kanssa, ja monesti äänet ovat ivallisia ja mitätöiviä. Pilkkaavat ja ivaavat äänet ajavat monet skitsofreenikot hermoromahduksen partaalle, ja epätoivoissaan ihminen saattaa tehdä täysin järjetöntä, kuten alkaa huutelemaan parvekkeelta tai hakkaamaan seiniä.
3.3 Viestit mediasta ja ympäröivästä maailmasta
Salaliittoteorioihin liittyy skitsofreenikon kyky lukea salattuja viestejä. Koska koko maailma on vainoharhaista vastaan, on merkkejä ja viestejä ympärillä, jotka kertovat siitä, että häntä vainotaan ja seurataan. Esimerkiksi lööpit saattavat olla viestejä juuri skitsofreenikolle. Mainokset ja lehdet voivat olla täynnä ivaavia viestejä. Toiset viestit taas saattavat olla jonkin hyvän tahon jättämiä. Ne rohkaisevat, tai kertovat, että ihminen on oikealla tiellä ja vahvistavat jatkamaan. On erittäin merkityksellistä millaista kirjallisuutta ja millaisia elokuvia katsoo, sillä kaikki vastaanottamamme vaikuttaa suuresti siihen, mitä ja miten ajattelemme.
Itse sain paljon viestejä elokuvista. Olinkin elokuvanarkomaani. Saatoin päivässä katsoa jopa neljä, viisi elokuvaa. Kaikissa jotenkin käsiteltiin elämääni. 'Hyvien' elokuvien vaikutus oli minusta merkillinen. Jos näin inhimillisen elokuvan, jossa osoitettiin sääliä, myötätuntoa tai rakkautta minua kohtaan, sain raivokohtauksen. En kerta kaikkiaan kestänyt sääliä tai rakkautta. Olin psyykkisesti niin vereslihalla, että kaikki inhimillinen satutti ja järkytti minua.
3.4 Tunne-elämän oireet
Skitsofrenian sanotaan olevan laaja-alainen tunne-elämän häiriö. Monet skitsofreenikot muuttuvat ilman lääkitystä helposti hermostuviksi, ärtyneiksi ja vihaisiksi. Toiset taas menettävät kokonaan kykynsä tuntea tunteita. Kun psykoosi on päällä skitsofreenikko on säikky, pelokas, pakokauhuinen ja äärimmäisen tarkkaavainen kaikkea kohtaan. Hän on valpas ja varuillaan. Milloin tahansa, mikä tahansa saattaa saada aikaan katastrofin. Äärimmäinen jännitystila kuluttaa voimia ja psykoosin laukeamisen jälkeen, kun lääkkeet alkavat tehoamaan, sairastunut kokee syvää väsymystä aina lamaannukseen saakka. Mieli on joutunut liian koville.
3.5 Kaikkivoipaisuuskuvitelmat
Monella skitsofreenisella on kuvitelmia, että hän on nero, kuninkaallinen, tai Jeesus, Buddha, Hitler, kuka tahansa erittäin tunnettu ja paljon vaikuttanut ihminen. Kaikkivoipaisuuskuvitelmat saavat skitsofreenisen janoamaan arvonantoa ja kunnioitusta. Ihminen uskoo oikeasti saavuttaneensa jotakin aivan erityisen hienoa, kuten keksineensä aikakoneen, ja ihmettelee, miksi maailma ei suostu tunnustamaan hänen erityislaatuisuuttaan.
maanantai 1. maaliskuuta 2010
Luku 1: Sairauskriisi ja kuntoutuminen
1. Johdanto
Näin unessa antikvariaatin hyllyssä kirjan, joka kimmelsi ihanasti ja kertoi sairaudestani. Se oli opas minulle. Mutta sellaista kirjaa ei ole olemassa, siksi päätin kirjoittaa sellaisen. Tämä on siis sinulle rakas kohtalotoveri. Voit olla juuri diagnoosin saanut, tai jo pitkään sairastanut. Toivon, että saat kirjasta tietoa ja tukea jokapäiväiseen elämään. En aio kaihtaa kirjassa vaikeita tai haastavia aiheitakaan, kuten heikkojen kiusaaminen tai parisuhteen ongelmat. Siksi luulen, että kirja saa sinutkin ajattelemaan. Miellyttäviä lukuhetkiä!
2. Paranoidinen skitsofrenia
2.1 Sairauskriisi
Olet saanut diagnoosin paranoidinen skitsofrenia. Alkuun diagnoosin saamisen jälkeen useilla esiintyy lamauttavaa masennusta. Tuntuu, ettei mikään ole enää mahdollista, että elämä on ohitse, kukaan ei enää koskaan kunnioita täyspäisenä ihmisenä, eikä kukaan enää voi rakastaa sinua. Masennus kuuluu sairauskriisiin ja oman tilan tajuamiseen. Ympärilläsi on löyhä verkko sairaanhoitajia, psykologeja ja psykiatreja, jotka huolehtivat siitä, ettet psykoottisena tee itsellesi tai kenellekään muulle mitään pahaa. Jos sinulla on omaisia, jotka huolehtivat sinusta, olet valtavan onnekas. Joka tapauksessa olet ulkopuolisen avun tarpeessa. Aivosi ovat sairastuneet. Sinun on paha olla ja menee aikaa, ennen kuin lääkitys alkaa vaikuttaa niin, että olosi kohentuu. Elät kriisiä.
Monet ovet tuntuvat sulkeutuneen. Monet sairastuneet kokevat, että kuntoutumista ei lainkaan tapahdu, tai jos tapahtuu, se kestää liian kauan ja tulokset viipyvät. Älä hätäile. Alkuun sinun on vain jaksettava hengittää. Siinäkin on riittävästi jaksamista. Ahdistus saattaa olla niin voimakasta, että syöt rauhoittavia. Nukut paljon ja toivot päivittäin kuolemaa. Se on paranoidiselle skitsofreenikolla alkuun aivan tavallista. Niin kaikki tekevät. Lamaannuksen aika kestää niin kauan, että lääkkeet ovat alkaneet parantaa aivoja. Et jaksa huolehtia omasta hygieniastasi tai kotisi siisteydestä. Sekin on aivan normaalia. Älä vaadi itseltäsi liikoja, vaan anna aikaa parantumiseen.
2.2 Kuntoutuminen
Kuntoutuminen on itse tuotettua hyvinvointia, jossa toki ulkopuolinen taho ja apu voi olla ratkaisevassa osassa, että ihminen motivoituu huolehtimaan itsestään ja hyvinvoinnistaan. Ulkopuolista apua tarvitaan varsinkin silloin, jos toivo on kadonnut elämästä. Mikäli et näe mitään toivoa tulevaisuudessa, et kykene uskomaan mihinkään hyvään ja koet, että elämässä kaikki on nyt nähty, eikä voimia ole enää jatkaa, tarvitset kuntoutusta. Sinulla on oikeus vaatia itsellesi kuntoutusta. Monissa kunnissa ja kaupungeissa on päiväsairaaloita ja päivätoimintaa, työpajoja ja työkeskuksia. Pelkkä toiminnallinen kuntoutus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitset ihmisen, kuntoutusohjaajan, joka luo valoa pimeyteen, tuo synkkyyteen toivon.
Kun voimaannut, jaksat alkaa huolehtimaan itsestäsi. Alkuun tavoitteesi on vaatimattomia, vaan kun suoriudut paremmin ja paremmin, huomaat, että toiminta on itsessään palkitsevaa. Siisti koti on paras lahja, jonka voit antaa itsellesi. Kukat kuuluvat kesään, ja huomaat, että opit uusia taitoja, vaikkapa kukkasten kasvattajana ja hoitajana. Ole avoin uusille ajatuksille. Olet kuntoutustuella. Sinulla ei ole kiirettä takaisin työelämään. Kenties et koskaan enää palaa työmarkkinoille. Sinulla on aikaa hoitaa itseäsi ja tehdä surutyötä. Kuitenkin, älä unohda sitä, että kolmannes skitsofreenikoista kuntoutuu takaisin työelämään. Älä siis heitä kirvestä kaivoon.
2.3 Lopullinen eläke
Toiset skitsofreenikoista jäävät pysyvälle eläkkeelle. Lääkärit eivät myönnä eläkepapereita turhaan ja sinua koitetaan kuntouttaa parhaan mukaan, että pystyisit kerran olemaan takaisin töissä tai opiskelemassa. Paranoidiseen skitsofreniaan kuuluu kimppu eri häiriöitä, kuten masennus ja ahdistuneisuushäiriö. Jos näitä ei saa parannettua, on niiden kanssa opittava elämään. Lääkärit ymmärtävät, jos ahdistuneisuushäiriö estää työssä jaksamisen.
Kuinka sitten rakentaa elämä niin, että se on mielekästä? Liikunta on paras lääke mielen masennukseen ja ahdistukseen. Ota tavoitteeksesi alkuun vaatimattomat liikuntasuoritukset ja nosta tavoitetta, kun voimasi kasvavat. Ruokailutottumukset tulee säätää sen mukaan, miten lääkkeet hidastavat aineenvaihduntaa ja edesauttavat rasvan kertymistä. Mielekkääseen elämään usein liitetään toisten auttaminen. Älä niinkään ajattele: "Kuka voisi auttaa minua", vaan ajattele, ketä sinä voisit auttaa. Kaikki se hyvä, jonka teemme toisille palaa meille itsellemme takaisin.
Näin unessa antikvariaatin hyllyssä kirjan, joka kimmelsi ihanasti ja kertoi sairaudestani. Se oli opas minulle. Mutta sellaista kirjaa ei ole olemassa, siksi päätin kirjoittaa sellaisen. Tämä on siis sinulle rakas kohtalotoveri. Voit olla juuri diagnoosin saanut, tai jo pitkään sairastanut. Toivon, että saat kirjasta tietoa ja tukea jokapäiväiseen elämään. En aio kaihtaa kirjassa vaikeita tai haastavia aiheitakaan, kuten heikkojen kiusaaminen tai parisuhteen ongelmat. Siksi luulen, että kirja saa sinutkin ajattelemaan. Miellyttäviä lukuhetkiä!
2. Paranoidinen skitsofrenia
2.1 Sairauskriisi
Olet saanut diagnoosin paranoidinen skitsofrenia. Alkuun diagnoosin saamisen jälkeen useilla esiintyy lamauttavaa masennusta. Tuntuu, ettei mikään ole enää mahdollista, että elämä on ohitse, kukaan ei enää koskaan kunnioita täyspäisenä ihmisenä, eikä kukaan enää voi rakastaa sinua. Masennus kuuluu sairauskriisiin ja oman tilan tajuamiseen. Ympärilläsi on löyhä verkko sairaanhoitajia, psykologeja ja psykiatreja, jotka huolehtivat siitä, ettet psykoottisena tee itsellesi tai kenellekään muulle mitään pahaa. Jos sinulla on omaisia, jotka huolehtivat sinusta, olet valtavan onnekas. Joka tapauksessa olet ulkopuolisen avun tarpeessa. Aivosi ovat sairastuneet. Sinun on paha olla ja menee aikaa, ennen kuin lääkitys alkaa vaikuttaa niin, että olosi kohentuu. Elät kriisiä.
Monet ovet tuntuvat sulkeutuneen. Monet sairastuneet kokevat, että kuntoutumista ei lainkaan tapahdu, tai jos tapahtuu, se kestää liian kauan ja tulokset viipyvät. Älä hätäile. Alkuun sinun on vain jaksettava hengittää. Siinäkin on riittävästi jaksamista. Ahdistus saattaa olla niin voimakasta, että syöt rauhoittavia. Nukut paljon ja toivot päivittäin kuolemaa. Se on paranoidiselle skitsofreenikolla alkuun aivan tavallista. Niin kaikki tekevät. Lamaannuksen aika kestää niin kauan, että lääkkeet ovat alkaneet parantaa aivoja. Et jaksa huolehtia omasta hygieniastasi tai kotisi siisteydestä. Sekin on aivan normaalia. Älä vaadi itseltäsi liikoja, vaan anna aikaa parantumiseen.
2.2 Kuntoutuminen
Kuntoutuminen on itse tuotettua hyvinvointia, jossa toki ulkopuolinen taho ja apu voi olla ratkaisevassa osassa, että ihminen motivoituu huolehtimaan itsestään ja hyvinvoinnistaan. Ulkopuolista apua tarvitaan varsinkin silloin, jos toivo on kadonnut elämästä. Mikäli et näe mitään toivoa tulevaisuudessa, et kykene uskomaan mihinkään hyvään ja koet, että elämässä kaikki on nyt nähty, eikä voimia ole enää jatkaa, tarvitset kuntoutusta. Sinulla on oikeus vaatia itsellesi kuntoutusta. Monissa kunnissa ja kaupungeissa on päiväsairaaloita ja päivätoimintaa, työpajoja ja työkeskuksia. Pelkkä toiminnallinen kuntoutus ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitset ihmisen, kuntoutusohjaajan, joka luo valoa pimeyteen, tuo synkkyyteen toivon.
Kun voimaannut, jaksat alkaa huolehtimaan itsestäsi. Alkuun tavoitteesi on vaatimattomia, vaan kun suoriudut paremmin ja paremmin, huomaat, että toiminta on itsessään palkitsevaa. Siisti koti on paras lahja, jonka voit antaa itsellesi. Kukat kuuluvat kesään, ja huomaat, että opit uusia taitoja, vaikkapa kukkasten kasvattajana ja hoitajana. Ole avoin uusille ajatuksille. Olet kuntoutustuella. Sinulla ei ole kiirettä takaisin työelämään. Kenties et koskaan enää palaa työmarkkinoille. Sinulla on aikaa hoitaa itseäsi ja tehdä surutyötä. Kuitenkin, älä unohda sitä, että kolmannes skitsofreenikoista kuntoutuu takaisin työelämään. Älä siis heitä kirvestä kaivoon.
2.3 Lopullinen eläke
Toiset skitsofreenikoista jäävät pysyvälle eläkkeelle. Lääkärit eivät myönnä eläkepapereita turhaan ja sinua koitetaan kuntouttaa parhaan mukaan, että pystyisit kerran olemaan takaisin töissä tai opiskelemassa. Paranoidiseen skitsofreniaan kuuluu kimppu eri häiriöitä, kuten masennus ja ahdistuneisuushäiriö. Jos näitä ei saa parannettua, on niiden kanssa opittava elämään. Lääkärit ymmärtävät, jos ahdistuneisuushäiriö estää työssä jaksamisen.
Kuinka sitten rakentaa elämä niin, että se on mielekästä? Liikunta on paras lääke mielen masennukseen ja ahdistukseen. Ota tavoitteeksesi alkuun vaatimattomat liikuntasuoritukset ja nosta tavoitetta, kun voimasi kasvavat. Ruokailutottumukset tulee säätää sen mukaan, miten lääkkeet hidastavat aineenvaihduntaa ja edesauttavat rasvan kertymistä. Mielekkääseen elämään usein liitetään toisten auttaminen. Älä niinkään ajattele: "Kuka voisi auttaa minua", vaan ajattele, ketä sinä voisit auttaa. Kaikki se hyvä, jonka teemme toisille palaa meille itsellemme takaisin.
Tilaa:
Kommentit (Atom)